Mulla on nyt jonkun aikaa ollu jonkun näköstä työuupumusta. Tai oikeestaan jo pidemmän aikaa, jatkuva väsymys alkanu jo viime syksynä. Muita oireita on tullu pikku hiljaa. Voimattomuutta, asioiden unohtelemista, hermojen menettämistä, jatkuvaa päänsärkyä, ja nyt viimesenä joskus kuukaus sitten masennuksen oireita alko taas ilmenee.
Masennuin 4 vuotta sitten jonka seurauksena jouduin lopettamaan koulun ja moni muu asia meni päin helvettiä. Pääsinki siitä eroon kunnolla vast puoltoist vuotta sitten kiitos ihanan mieheni. Kovinkaan moni ihminen ei sillon edes tienny mun olevan masentunu. En suostunu ottaa lääkkeitä ja kävin psykologin kans juttelemas vaan 5 kertaa. Ei paljoo auttanu.
Nyt ajattelin tehdä asialle jotain kun oireet(jatkuva nukkuminen, minkään tekeminen ei kiinnosta, alas ei mene ku roskaruoka ja herkut) tunnistan niin hyvin.
Ajattelin että juttelen mun omalääkärille asiasta ku mulla oli maanantaille varattu puhelin aika. Terveyskeskuksesta kuitenki tuli puhelu että lääkäri on sairaana ja soittaa perjantaina. Päätin et jaksan odottaa sihen saakka. No, tänään sitten tuli puhelu että mun omalääkäri on tän koko viikon poissa ja voi soittaa vast viikon päästä. Niin pitkälle en sit enää jaksanu odottaa vaan sanoin soittavalle hoitajalle että mun pitäis päästä sitten puhumaan jollekkin toiselle lääkärille työuupumuksesta mielellään ennen ens viikkoa. Se ei tietenkään suostunu sihen koska täällä hoidetaan asiat vaan omalääkärin kanssa, mutta suostu sihen että psykiatrisen sairaanhoitaja soittaa mulle.
Se sairaanhoitaja sitten soitti mulle vähän ennen puolta päivää ja menin töissä vaatehuoneeseen puhumaan ettei pomo kuuntele mun henk.koht. juttuja. Sillä kun tuntuu olevan joku ongelma masentuneita ihmisiä kohtaan. Juttelin hoitajan kanssa vähän aikaa ja varasin ajan että pääsen juttelemaan sen kans terveyskeskukseen. Kävi jopa niinkin hyvä tuuri että pääsen sinne jo ens viikolla ja sellaseen aikaan ettei tarvii muuttaa työvuoroja.
Toivon että saisin viikon parin sairasloman jotta pääsisin kunnolla lepäämään. Ja varmaan pitää käydä jonkun aikaa juttelemassa sen hoitajan kanssa. Mikä voi olla ihan hyväki asia.
Tää on myös osasyy sihen miks oon kirjottanu tosi vähän täällä mitään järkevää. En vaan millään ikinä jaksa tehdä mitään ja sillon ku jaksaa ni oon jossain muualla. Eli näkemässä kavereita tai tanssimassa salilla.
