No mutta enpäs ole kauheesti mitään tehnykkään :D
Lauantaina mies oli jossain koulutuksessa kolmeen saakka ja kun se tuli kotiin makoiltiin sängyssä katsomassa C.S.I Miamii koko loppu päivä :D Oli mukavaa pitkästä aikaa vaan olla monta tuntia oman kullan kainalossa. Se kun on paras paikka maailmassa <3
Sunnuntaina olikin kaksi vuoroa töitä. Eli olin aamulla 8-13 ja illalla 18-20 töissä. Eli enpä paljon muuta ehtiny tekemään. Työvuorojen välissä taisin katsoa jakson tai kaks supernaturalia ja tein ruokaa.
Eilen sainkin olla aamun kotona kun on iltavuoro viikko ja töihin piti mennä vasta neljäks. Nukuttiinkin miehen kanssa sitten yhdeksään asti.
Kun äijä lähti töihin aloin selailemaan huuto.nettiä jos sieltä löytyisi lahja miehen joulukalenteriin ja löytyihän sieltä. Ja ostinkin heti. Ja säästinpä 42€ kun ostin huuto.netistä sen :D
Sitten tuijottelinki koneelta ohjelmia puol neljään saakka. Välissä tietty käväsin kaupassa ja tein ruokaa ja jälkkäriä. Paistoin 3 kanankoipea ja jälkkäriksi tein suklaamoussea. NAM!
Kun tulin töistä katseltiin miehen kanssa taas pari tuntia C.S.I Miamia ja mentiin nukkumaan.
Töissä kun olin selailin kalenteria ja sieltä löytyikin täytettävä tarina joka tossa joku aika sitten kavereiden kanssa täytettiin. Tämmönen tuli tarinasta meillä :D
Vaikea Valinta
Joona vai Sami - siinä pulma, jota huomasin pohtivani luokkaretken lähestyessä. Olin aina ollut vähän ihastunut herkkään ja ovenkahvamaiseen Joonaan. Hän kirjoitti pyöreitä runoja ja pukeutui seksikkäisiin paitoihin. Me puhuimme toisillemme harvoin mutta katsoimme tosiamme sitäkin useammin hitaasti. Kerran bileissä hän haki minua tanssimaan Perseeseen. Askeleemme myötäilivät ailahtelevaa musiikkia, ja koko maailma tuntui katoavan. Ajattelin Joonan suutelevan minua pian samimaisesti, mutta silloin hänen puhelimensa alkoi soida. "Älä vastaa" sanoin ja katsoin Joonaa nautinnollisesti. "Minun on pakko", hän sanoi ja kaivoi puhelinta taskustaan. "Se on äiti."
Sami taas oli kuin televisiosarjasta, jossa kaikki näyttävät itsevarmoilta ja huuruisilta. Hän oli tullut luokallemme vasta viikko sitten ja iskenyt hullut, ruskeat silmänsä minuun välittömästi. "Sinulla on todella littana hymy" hän kuiskasi minulle suuresti kesken vittumaisen matematiikantunnin. En ollut varma pitäisikö minun ottaa se kohteliaituutena, tojen olin hiljaa. "Sinulla on myös koulun kuumin varvas" hän jatkoi. "Mennäänkö tänään hautausmaalle?" "Ei todellakaan!" kivahdin järkyttyneenä ja kiimaisena. Tajusin Joonan katselevan meitä iloisesti ja käännyin nopeasti ratkomaan pinkkiä laskutehtävää. Kauhukseni kuitenkin huomasin, että sisälläni ailahti jokin lämmin ja rupsahtanut, kun ajattelin Samin lihavia sanoja.
Itserakas Sami vai pelle Joona? Mietin sitä tarkistaessani, että olin pakannut kaiken hönöön reppuuni. Luokkaretken ohjelmassa olisi 13 kilometrin vaellus. Kuvittelin, millaista olisi tarpoa metsässä punastellen joka kerta kun jompikumpi pojista vilkaisisi minua nopeasti. Tunsin oloni tyytyväiseksi ja epätoivoiseksi.
Vaelluksella molemmat pojat kävelivät kintereilläni kuin kaksi suurta pöllöä. Samin silmät flirttailivat kauniisti , ja Joona hymyili minulle sujuvasti. Vilkuilin juuri olkani yli Samin pelottavaa ilmettä, kun horjahdin kanervikkoon. Luokka remahti nauruun, mutta minä tunsin nilkassani kipua. "Mistä sattuu?" Sami kysyi ja syöksyi vaivalloisesti viereeni. "Väistä vähän!" Joona huudahti tönäisten Samia korvaan. Opettaja kumartui tutkimaan nilkkaani. Se oli nyrjähtänyt. "Sami saa lähteä saattamaan sinut takaisin", opettaja määräsi. "Muut kävelevät reitin loppuun." "Miksen minä?" Joona valitti sekopäisesti. Sami ojensi jyystäväisesti minulle kätensä ja auttoi minut maasta.
Tuntui jatkuvalta olla Samin lähellä. Hän piteli minua hiljaisesti vyötäröltä, jotta pystyisin kävelemään.Aistin hänenvirtsan tuoksuisen hengityksensä. Sydämeni sykki kuin kolmipyörä. Nojauduin lähemmäs Samia ja kuiskasin "Olet niin ihana ja pörröinen" Sami yskähti. Pysähdyimme kuusikkoon. Ajattelin vihdoin kuulevani ne sanat: minä rakastan sinua enemmän kuin postimerkkeilyä. Mutta Sami näyttikin haisevan. "Olen kiinnostunut pojista", hän sanoi. "Ajattelin että jos flirttailisin kanssasi, kukaan ei saisi tietää. Anteeksi" Tunsin pettymyksen kipristävän kulmakarvassa. Sami näytti raskaalta. Lopulta huokaisin kiltisti ja sanoin "Ei se mitään. Taisit juuri ratkaista ongelmani."
Kun hintahtava luokkani oli palannut vaellukselta, etsin ylimielisen Joonan käsiini. "Minä ja Sami olemme vain kavereita", ilmoitin päättäväisesti ja väsyneesti. Joona katsoi minua lasittuneesti ja junttimaisesti. Hän laski kätensä minu perseelle ja katsoi minua syvälle silmiin. Samassa hänen puhelimensa pirahti soimaan. "Anteeksi", hän mutisi ja kaiveli taskuaan. "Se on taas äiti", hän jatkoi ja painoi puhelimen sammuksiin. Suttelin häntä suoranaisesti suulle. Joona suuteli takaisin salaisesti. Tunsin onnellisen ja höpön kihelmöinnin minun silikonirinnoissani. Valinta oli tehty.
Noniin... Kaikki (eli kaikki kaks lukijaa) osaa varmasti päätellä mitkä sanat tossa oli mun pervojen kavereiden keksimiä :D
Mut eipä mulla muuta...
Paisti tämä kuva jonka otin eilen bussissa kun tulin kotiin.
Erittäin epäselvä kuva, pahoittelen. Mutta parempaa kuvaa ei oikeen saanut kännykän kameralla liikkuvassa bussissa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti